maanantai 28. lokakuuta 2013

Satuja peikoista


 Sängyssä lapsia on yksitoista ja hännät on solmittu yhteen.
Ja niin peikkoäiti hän lapsilleen laulaa sen kaikista kauneimman laulun:
puu aiai aiai puh,   puu aiai aiai puh,   puu aiai aiai puh, puh,    puu aiai aiai puh.

(Peikkoäidin kehtolaulu)









 Pikku peikko takkutukka, pitkä häntä, risa sukka. Istuu, itkee kannon päässä. Kaikki varpaat aivan jäässä. Tuli ystävä, parsi sukan. Selvitteli takkutukan. Auttoi päälle villatakin, päähän pani lämpölakin. Istuu peikko hapsutukka, pitkä häntä, siisti sukka. Istuu, nauraa kannon päässä, eipä ole varpaat jäässä. 

(Peikko takkutukka)



Kotiteollisuuden Satu peikoista on varmaan nyt aikuisena eniten kuunnelluin peikkosatu. Surullinen mutta valloittava sanoitus. Yksi kotiteollisuuden parhaista.








 Peikkosadut ovat minulle rakkaita. Varmasti siksi, että isäni kirjoitti sadun Peikkovuoresta ollessani pieni ja äitini teki siihen upean kuvituksen. Yhtä kuvaa vailla valmis painoon. Ehkä joskus se on vielä valmis kirja minun lapsilleni luettavaksi. Satu on silti syvällä mielessäni.




Tänä päivänä peikot muuntuivat mekoksi pienemmälle tytöllemme. Trikoo Lasten taikamaasta. Ihana kangas peikkoäidistä ja hännistään yhteen solmituista lapsista. Kaava omasta päästä. Helmassa kuminauha. Hihoissa jälleen pitkät resorit. Ihanainen peikkotyttö.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kerro se sydämin...

Minun sydämmeeni mahtuu kyllä kaksi ämmää. Pienia ja suloisia tyttöjä, ämmien alkuja siis. Mutta kirjoitusohjelma herjaa sydämeen kuuluvan vain yhden M-kirjaimen. Mutta minä kerron sen kahdella M:llä kirjoitettuna. Kerron sen siis sydämmin <3








 





Pienimmäisellemme tehty kotiasu. Paita ja housut Tanyasumin sydämet-joustofroteesta. Kaava oma kokeilu. Punttien resorit piiiitkät. Pussihousumalli. Mansikkainen sanoisin :) Paidassa myös pitkät hiharesorit.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Töööööt tööööööt!

Poika ihaili kangasta ja näki siinä upeita kuplavolkkareita. Äiti katseli samaa kangasta ja näki siinä painajaismaisen ruuhkan, joka ei purkaudu mihinkään suuntaan. Jos tässä ruuhkassa pitäisi könöttää, istuisin mieluiten tuossa turkoosissa autossa. Siitä napattiin väri myös pääntien ja hihojen resoreihin.




Harvoin teen kokoasuja. Nyt teki mieli tehdä paitaan myös housut.




Paita Metsolan Autot joustofroteeta ja housut collegea Tritexiltä. Paidassa kaavana On the road. Ehkäpä eniten käyttämäni peruspaidan kaava. Housut oma sovellus.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Euforia-elefantit

M&M´s suklaarakeita ja pyöriviä euforisia elefantteja. 




  Siihen lisäksi karamellinappeja, tuplahihoja ja valenappilistoja.








Pojista pienempi. Meidän puuhakas nelivuotias.

















Kangas Eurokankaasta, pojan oma valinta. Kangas oli nimeltäänkin Euphoric Elephant. Sininen trikoo kaapin pohjalta. Laiska ja kiireinen ompelija ei jaksa vaihtaa lankoja. Nappilistakin kiireessä venähti mutta pirteä peruspaita ja käyttäjänsä tykkää. Pirteä on omaankin silmään. Katsellaan lasien läpi.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Sahalaitaa, siksakkia vai ylösalas-kangasta



Trikoomekko alaresorilla ja 3/4 hihoilla. Ylösalas-kankaasta kuten yksi lapsista sanoi.





 Tästä kankaasta tehtiin myös pipo. Maiharitakin ja mekon kanssa pidettäväksi, niin vähän isompikin koululainen tykkää.







Omasta mielestä todellinen löytökangas Eurokankaasta. Jäin kaipaamaan lisää.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Maatuskamummoja






Syysauringossa. Enkäpä tämän syksyn viimeisiä lämpöisiä ja aurinkoisia päiviä ennen ensilunta. Puusta löytyi vielä jokunen omena syötäväksi. Ilma sai ajatukset hetkeksi palaamaan menneeseen kesään. Mutta lähes lehdettömät puut kertoivat omalla tavallaan pian lähestyvästä talvesta auringonkin keskellä.




Esikoiseni.



Jännitti. Äitiä ja tytärtä. Ensimmäinen blogijuttu, ensimmäiset kuvat.

Kangas Metsolan ihanaa Maatuska joustofroteeta. Kaava oma.


Harjoittelua

Niin kuin lapsi harjoittelee kävelemään oppimista, puhetta, keinussa vauhdin ottamista, pettymysten sietämistä tai leivän voitelua liian kovalla voilla, minäkin harjoittelen. Harjoittelen edelleen avaimien pitämistä mukanani, tavaroiden paikoilleen palauttamista, ompelua ja nyt tätä. Toivotaan että harjoittelu tekee mestarin. Tai ainakin, että siitä saisi työvoiton.

Koto. Se on paikka, jossa kaikki on. Perhe. Ystävät. Asiat, joista pidän ja asiat, joita mieluiten teen. Paikka, jossa saa olla oma itsensä.

Hetkiä. Niistä ja kätteni töistä on tämä Koto luultavasti tehty.