Tykkäsin näistä muutamasta Verson puodin uutuuskankaasta mutten ollut lainkaan varma raaskisinko tilata. 17.50 päätin että lähden ajojahtiin mukaan. Minuuttipeliä. Laskin valmiiksi määrät paljonko kutakin kangasta tilaisin. Kirjauduin verkkokauppaan sisään. Hoksasin että mies on nopeampi verkkopankissa ja kysyin lähtisikö hän näpyttelemään tilaustani.. Siinä me sitten päivystimme koneella että kello pyörähtäisi tasan 18.00. Julmetun lujaa näpyteltiin lukuja. 28 sekuntia meni koko tilaukseen maksuineen kaikkineen!!!! Olin voitonvarma että ehdin. Minuutin yli kävin vielä kurkkaamassa joko kangas on loippunut. Ei ollut. Viisi minuuttia yli kävin kurkkaamassa että joko nyt. Ei ollut. Ei ollut vielä useankaan päivän päästä. En tiedä onko vieläkään. Koskaan ei tiedä mikä kangas saavuttaa tuon minuutin loppuunmyyntiajan. Nämä kankaat ne eivät tällä kertaa olleet. Mutta se ei vähennä minun tykkäämistäni näistä. Mutta on tämä touhu mennyt aika hulluksi.Sitä luuli että ompelu olisi ollut tässä maailmassa se hitahinen harrastus. Jossa ei tarvitsisi kello kädessä kulkea eikä viimeisen sesongin päälle olla. Eikä tietysti tarvitsekkaan.
Aika kortilla-luomutrikoo, Verson Puoti
Pupunen-kaava muokattu vähän sipulihelmaiseksi mekoksi 3/4 hihoilla. |
Mustaa joustopitsiä raglanhihojen saumoissa |
Ja pojalle Tuutit-kankaasta t-paita. Tämä on joustocollegea.
Yksi jätski on saanut glitter-kuorrutteen silityskalvolla |
Jäätelökesää odottaen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti