maanantai 31. maaliskuuta 2014

Aika kortilla

Milloin ompelusta tuli näin hektistä? Suurin osa ompelijoista tietää että kun uutuuskankaita saapuu muutamiin nettikaupoihin ne myydään hetkessä käsistä. Siis todella hetkessä. Nyt ei puhuta päivistä vaan todellakin minuuteista! Edellinen erä hittikangasta myytiin loppuun alle minuutin. Paniikkia luodaan ilmoittamalla sosiaalisessa mediassa tarkka kellonaika milloin "uutuusherkut" tulevat myyntiin. Siitä alkaa raastava ajojahti.

Tykkäsin näistä muutamasta Verson puodin uutuuskankaasta mutten ollut lainkaan varma raaskisinko tilata. 17.50 päätin että lähden ajojahtiin mukaan. Minuuttipeliä. Laskin valmiiksi määrät paljonko kutakin kangasta tilaisin. Kirjauduin verkkokauppaan sisään. Hoksasin että mies on nopeampi verkkopankissa ja kysyin lähtisikö hän näpyttelemään tilaustani.. Siinä me sitten päivystimme koneella että kello pyörähtäisi tasan 18.00. Julmetun lujaa näpyteltiin lukuja. 28 sekuntia meni koko tilaukseen maksuineen kaikkineen!!!!  Olin voitonvarma että ehdin. Minuutin yli kävin vielä kurkkaamassa joko kangas on loippunut. Ei ollut. Viisi minuuttia yli kävin kurkkaamassa että joko nyt. Ei ollut. Ei ollut vielä useankaan päivän päästä. En tiedä onko vieläkään. Koskaan ei tiedä mikä kangas saavuttaa tuon minuutin loppuunmyyntiajan. Nämä kankaat ne eivät tällä kertaa olleet. Mutta se ei vähennä minun tykkäämistäni näistä. Mutta on tämä touhu mennyt aika hulluksi.Sitä luuli että ompelu olisi ollut tässä maailmassa se hitahinen harrastus. Jossa ei tarvitsisi kello kädessä kulkea eikä viimeisen sesongin päälle olla. Eikä tietysti tarvitsekkaan.

Aika kortilla-luomutrikoo, Verson Puoti











Pupunen-kaava muokattu vähän sipulihelmaiseksi mekoksi 3/4 hihoilla.


Mustaa joustopitsiä raglanhihojen saumoissa


Ja pojalle Tuutit-kankaasta t-paita. Tämä on joustocollegea.





Yksi jätski on saanut glitter-kuorrutteen silityskalvolla








Jäätelökesää odottaen ;)




perjantai 21. maaliskuuta 2014

Blogikieltä

Ohimennen tulin kysäisseeksi mieheltäni käykö hän juurikaan kurkkimassa tänne blogiini. Vastaus oli perin mielenkiintoinen. "En oikeastaan. Se on niin kummallista kieltäkin."

 Totta.

Tietysti kirjoitettu ja puhuttu kieli eroaa toisistaan ja eroa on silläkin puhuuko tai kirjoittaako tutulle vai tuntemattomalle, kuten esimerkiksi blogiin. Mutta... ennen nukahtamista aloin miettimään tuota "blogikieltä". ja etenkin tämmöistä ompeluun painottuvaa blogikieltä. Niin monissa blogeissa törmää samoihin sanontoihin ja nimityksiin, jotka eivät oikeastaan ole mitenkään ompelumaailman sanastoakaan, vain ihan vain pelkkää blogikieltä :D

Tämän postauksen mekot ompelin pienimmäisellemme. Tarvitsin ihan peruskankaita" peruspertsojen" ompeluun. Nämä kankaat eivät "olleet marinoituneet" kangashyllyssä ompsussa. Ne vain odottivat vuoroansa kaapissa.  En "inspiroitunut" mistään vaan ajattelin tehdä niistä ihan vaan mekkoja ja leggareita. Kankaat eivät varsinaisesti "huudelleetkaan" minulle laatikosta haluavansa mekoiksi. Näissä mekoissa ei ole taskuja, joten niiden taskuista ei voi myöskään mikään kurkkia. Siniseen mekkoon ei hypännyt muutama nappi, vaan ompelin ne siihen ihan itse näyttämään ikään kuin helminauhalta. Näitä ommellessa ei  vaivannut "kuosiähky", enemminkin migreeni silmille hyppivistä pilkuista :) Ompelujumistakaan en ole kärsinyt aikoihin.



postaus = blogikirjoitus  ... kai :)

peruspertsa = peruspaita. Ilman suurempia yksityiskohtia

kankaiden marinointi = kankaiden säilömistä hyllyssä.. usein seurausta ompelujumista tai inspiksen puutteesta

inspiroituminen = inspiraation löytyminen. Inspiroituminen on usein seurausta muiden blogien tai esimerkiksi Pinterestin tai  lehtien selailusta. Uusien kaavojen löytämisestä tai kankaiden katselusta :)

 kankaiden huutelu = mitä ilmeisimmin ompelijoiden kuulo kehittyy sille tasolle, että kuulemme kuinka kankaat haluavat tulla joksikin vaatteeksi. Esimerkiksi ne suorastaan huutavat päästä tunikaksi ;)

hyppääminen = napit, nepparit, merkit yms. usein "hyppäävät" vaatteeseen. Sama asia kuin ompelu, kiinnittäminen.

kurkkaaminen = Mikä tahansa hahmo tai olio on vaatteen taskussa, kyljessä tai selässä niin se kurkkaa.

kuosiähky = liikaa kuosillisia kankaita on ollut joko tarjolla tai paininjalan alla.

ompelujumi = ei kankaita paininjalan alla :D  Ei kiinnosta, ei innosta, ei saa aloitetuksi. Suunnittelee, haaveilee ja lukee muiden blogeja, jotta löytäisi oman innon taas takaisin.  Kun ompelujumi on ohi, se on "ylitetty tai selätetty" :)


Näitähän saisi vaikka sanakirjaan asti. Seuroissa ompelussa on taas omat sanastonsa...  Eipä enää ihmetytä tuo miehen mietintä siitä oudosta kielestä..  Mutta niihin itse mekkoihin!!!

"Kuvapläjäys" ....





























Mukavaa ja keväistä viikonloppua!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Lepakkohihainen Ymmi-paita

Lyhyestä virsi kaunis:

Leppakkohihainen paita vapaalla kädellä piirrettynä. Resorit hihoihin, pääntielle ja helmaan. Tyttö nimesi tämän heti Ymmi-paidaksi ;)





















maanantai 3. maaliskuuta 2014

Akrobatiaa ja väri-ilottelua

Yksinkertainen on usein kaunista. Peruskankaita ja väri-ilottelua. Ilotteluksi tämä kuvauskerta menikin... ja nyt vain sovituskuvia.








Vihreässä hupparissa raglan hihoissa minitereet edessä ja takana.






Hiippahuppu tupsulla





















Isomman pojan paita on Ottobren happy trio-kaavalla. Kivasti istuu pojallekkin. Joustofroteeta ja hupun vuori ohutta collegea.  Tuosta kauluksen seudusta tuli ihana ja hyvin istuva vaikka lähdin sitä muokkailemaan vähän. Harmi ettei näissä vauhdeissa kunnolla näy. Housut on muokattu leggarikaavasta pojalle sopivaksi. Housut velouria.

Pienemmän akrobaatin paita on aika isoilla muutoksilla tehty niin ikään Ottobren little lamb-kaavasta. Hiippahupussa pieni tupsu. Näissä on niin herkulliset värit :) Luonnonvalossa oikein hehkuvat. Vähän sirkusmeininkiä.. tytöille seuraavaksi <3

torstai 27. helmikuuta 2014

Löydettyjä ja huudettuja


Jossakin dnan perukoissa on vielä muistissa komennot metsäsästä ja kerää. Jos ruoka tarvitsisi metsästää, olisin varmasti kasvissyöjä. Marjojakin olen vähän huono keräämään, vaikka aina loppukesällä tuleekin tarve saada keinolla tai toisella pakastin täyteen. Minulla metsästys ja keräily ovat siirtyneet evoluutioissa turhuuden tasolle. Sille, jota ei elääkseen välttämättä tarvitsisi, mutta selkäytimestään sen taidon osaa ja sitä käyttää. Olen nimittäin aika haukka kirpputorilla ja ilmeisesti se on periytynyt myös lapsille. Tänään oltiin koko perhe kirppistelemässä ja aika tyytyväisiä ihmisiä tuli kotiin tuolta metsästys-ja keräilyretkeltä.

Itselleni etsin ja harvoin löydänkään mitään, mutta tämä oli ihan pakko saada kotiin. Ihanan retro, mutta tähän päiväänkin hyvin sopiva kerrostarjotin. Dippitelineeksi vihanneksille, pöytäkoristeeksi tai vaikkapa koruille. Tässä on minun silmääni jotain "Aarikkamaisuutta", mutta en todellakaan tiedä miksi Aarikka tulee minulle tästä mieleen. Saa nähdä mihin käyttöön tämä päätyy. Esille ehkä kuitenkin.


   







Isommalle tytölle löytyi iso posliininukke. Tällaista hän on toivonut ja etsinyt jo kauan. Oikeastaan odotin että kiinnostus ja innostus laantuisivat mutta jutut nukesta ovat jatkuneet. Tänään sitten juuri se oikea nukke näkyi kirpparilla jo tavaroita pakkaavan pariskunnan pöydällä ja tyttö alkoi hieroa isän avustuksella kauppoja. Kauppoihin päästiin ja nyt Elisabeth Matilda Esmeralda kulkee ympäri taloa tytön mukana.







Pojat löytivät leikkeihinsä Star Warsista Clone Trooperin.





Ja Hobitti-leikkeihin sopivan Smaugin.




Sekä jotenkin niin symppiksen dinon..



Perheen isäntä etsii kirpparilta useimmiten kovakantisia Aku Ankka-kirjoja. Nyt niitä löytyi monta sellaista, joita meillä ei aiemmin vielä ollut.





Ja lisää kirjoja.. Etenkin esikoinen lukee mielellään fantasia-kirjoja.


.. ja lopuksi vielä kauan metsästetty kirjasarja, jonka viimeinen puuttunut kirja tipahti tänään postilaatikkoon. Ekaluokkalaista on puraissut myös lukutoukka ja hän ehti aloittaa tämän sarjan kun esikoinen vielä pakertaa Pottereiden parissa.



Olen tainnut aiemminkin sanoa tykkääväni lasten kirjoista. Kirpparilta kirjoja usein löytyy todella edullisesti. Meillä kierrätetään kirjat pakastimen kautta. Jos on jotakin lukutoukkaa niihin kertynyt niin kuolee pakkasessa. Kirjoja olen lapsille valmis ostamaan aina!

Mukavaa "hiihtolomaa" kaikille niille joilla sellaista on vielä jäljellä.  Lunta ei ole mutta kipin kapin kirpparikierrokselle!